Otin lävistykset ja tässä lopputulos

Kävin tosiaan ottamassa eilen kaksi microdermal-korua otsaan kolmannen silmän kohdalle. Aika reippaasti kuulemma kestin kun osasin tyynesti olla paikoillaan toimenpiteen ajan. Sattui sinänsä mutta ei niin että kyyneleet olisivat tulleet silmiin kuten huulilävistysten kohdalla ja kipu oli jomottavaa ja siedettävää. En vielä itsekään tiedä, miltä lopputulos näyttää! Tänään illalla sitten tiedän kun vaihdan teipit uusiin. 

Tämä Studio Harmonie -liike oli laadukkaampi kuin Putka. Tässä annettiin kunnon ohjeet - teippejä pidetään kaksi viikkoa että korut eivät kasva ulos - Putkassa ei mitään tällaista ollut. Oli myös valittavissa pienempiä koruja jotka ovat sirompia kuin mitä Putkassa oli. 

Nyt näytän tauotta siltä että minulla on kyrpä otsassa kun vältän liikuttamasta otsaa! 

Oli siellä liikkeessä erään työntekijän tytär. Huomasin että minulla on voimakas äidinvaisto. Kysyin häneltä pitääkö hän Hello Kitty:stä kun hän leikki sellaisella Hello Kitty -lelulla. Hän vastasi että joo. Hämmennyin oikeasti taas siitä että en ole lapsiin päin. Ihmettelen sitä vain edelleen suuresti. Siinä istuskelin ja tarkkailin häntä välillä ja kuvittelin olevani äiti joka katsoo lapsensa perään kun hän leikkii. Ymmärsin että kykenisin olemaan hyvä äiti vaikka oma äitini ei ollut. Että äitiys on minussa sisäsyntyistä. En vain tajua sitä että en ole pedofiili. En ymmärrä. Siinä sitten tajusin että minäkin olin joskus tuon ikäinen ja että jos en olisi kokenut ikinä hyväksikäyttöä, en edes ajattelisi automaattisesti pedofiliaa nähdessäni lapsia. 

No, takaisin lävistyksiin. Jännitti positiivisesti kun menin suihkuun ja teippejä pois ottamaan. Omg, näen viimein lopputuloksen! Pyyhin huuruista peiliä ja katsoin kasvojani. Perkule, ne ovat epäsymmetriassa! Ajattelin, no, ehkä totun näihin, mutta vitutti. Kuivasin itseni ja puin päälleni. Katsoin peiliin uudestaan lähempää. Ne ovat sittenkin symmetriassa - ja luullakseni juuri siinä kohtaa missä pitääkin! Olin hyvin ilahtunut. Verta kun vaan oli pakkautunut siihen lävistyksen reunaan niin siksi kauempaa katsoen näytti että olisivat olleet epäsymmetriassa.

Kävin näyttämässä kämppikselle. Hän kehui yllättyneenä että ovatpa kivat. Sitten näytin eräälle hoitajalle jonka reaktio oli sama. Hän sanoi että häntä hirvitti alkuun koko päätös hankkia lävistykset mutta että hänenkin mielestään näytti oikein kivalta. Laitoin sitten teipit takaisin ja ihanat lävistykset piiloon. Eräs hoitaja (joka sanoi minulle että maksaa minulle euron jos en mene ottamaan lävistyksiä, heh) tuli vastaan käytävällä ja pyysi näyttämään kuvia näistä ja hän ei ihme kyllä kauhistunut vaikka olisi voinut niin kuvitella ja sanoi että itselleen ei kyllä ottaisi mutta että tällaiselle nuorelle naiselle, kenties. Hän oli viimeinen testi - lävistysmissio onnistunut! 

Tältä tämä nyt näyttää. Lopputulos on tietysti erilainen (parempi!) koska hiukseni ovat edelleen märät sekä se että verta näkyy (en uskaltanut edes pyyhkiä sitä pois että en vahingossa liikuta lävistyksiä!).

Nyt olen (suunnilleen) valmis - ulkonäköasioissa. Vielä haluaisin kaulatatuoinnin ja pidemmät hiukset, jotkut pidennykset jotka voi laittaa päälle ja ottaa pois. Minulla kyllä on klipsipidennykset, mustat, mutta tahtoisin erilaiset, helpommat. Ja ehkä piilolinssit. Mutta nyt olen erittäin ilahtunut enkä malta odottaa että saan ottaa teipit pois. Tuskallinen kaksiviikkoinen luvassa!