Vetovoiman laki ja synkronisiteetti
Pohdin hivenen vetovoiman lakia. Tämä on siis periaatteessa juuri se asia jota muun muassa olen eniten viime vuosina pelännyt. Että ajatukseni ja tunteeni jotenkin toteutuvat fyysisessä todellisuudessa. En tiedä onko se näin, tuskin täysin, mutta en tiedä onko siinä sitten jotain perää, toisaalta.
Pohdin sitä kyllä, että kuvitellaan vaikkapa että ajattelet väriä punainen tiiviisti. Alat huomata sen kautta kaikkialla punaista väriä. Luonnollisesti se mitä ajattelet eniten, huomaat sen sitten kaikkialla. Toisaalta välillä ne kokemukset tuntuvat lähes mystisiltä, jotenkin, kun joku ihminen sanoo täsmälleen samat asiat mitä itse olet ajatellut tai tapahtuu joku muu vastaava tilanne. En nyt aivan osaa selittää tätä ajatusta mutta voin antaa esimerkkejä. Esimerkiksi ajattelin kerran että minulla on kumara ryhti ja pian sen jälkeen eräs henkilö puhui samasta asiasta. Monenlaista tällaista "synkronisiteettiä" on. Se onkin sitten toinen, ei niinkään tieteellisesti todistettu, ilmiö, kuten vetovoiman lakikin.
"Vetovoiman laki (engl. Law of Attraction) on henkinen ja itsensä kehittämiseen liittyvä ajatusmalli, jonka mukaan ihmisen ajatukset ja tunteet vetävät puoleensa samankaltaisia asioita elämään.
Perusajatus
Ajattelet positiivisesti → saat positiivisia asioita.
Ajattelet negatiivisesti → vedät puoleesi negatiivisia kokemuksia.
Ajatusten uskotaan toimivan kuin magneetti: se, mihin keskityt, lisääntyy elämässäsi.
Taustaa
Vetovoiman laki tuli laajemmin tunnetuksi erityisesti kirjan ja dokumentin
The Secret kautta, jonka on kirjoittanut Rhonda Byrne.
Ajatus pohjautuu 1800–1900-lukujen vaihteessa syntyneeseen henkiseen liikkeeseen nimeltä
New Thought, jossa korostettiin mielen voimaa ja tietoisuuden vaikutusta todellisuuteen.
Miten vetovoiman lakia "käytetään"?
Tyypillisiä menetelmiä ovat:
Visualisointi (kuvitellaan tavoite jo toteutuneena)
Affirmaatiot (toistetaan myönteisiä lauseita)
Kiitollisuuden harjoittaminen
Usko siihen, että toive on jo matkalla
Onko se tieteellisesti todistettu?
Vetovoiman lakia ei pidetä tieteellisesti todistettuna luonnonlakina.
Kuitenkin:
Positiivinen ajattelu voi lisätä motivaatiota ja itsevarmuutta.
Kun keskityt tavoitteisiin, huomaat helpommin mahdollisuuksia.
Asenne vaikuttaa käyttäytymiseen — ja käyttäytyminen vaikuttaa lopputuloksiin.
Eli vaikutus voi syntyä psykologisten mekanismien kautta, ei mystisen vetovoiman vuoksi."
En enää kuitenkaan pelkää tätä ilmiötä. Alan jo tottua siihen. Koen sitä elämässäni aika paljon toisinaan. En tiedä onko sitten kyse jostakin psykoottisesta merkityksellisyysajatuksesta, että kokee tilanteet ja tapahtumat merkityksellisinä. Vaikea täsmentää tätä ajatusta sen enempää. Tässä vielä ChatGPT:n vastaus synkronisiteetistä:
"Synkronisiteetti tarkoittaa merkityksellistä yhteensattumaa – tapahtumaa, jossa kaksi tai useampi asia liittyy toisiinsa tavalla, joka tuntuu merkitykselliseltä, vaikka niiden välillä ei ole selkeää syy–seuraussuhdetta.
Käsitteen loi sveitsiläinen psykologi Carl Gustav Jung.
Yksinkertainen esimerkki
Ajattelet vanhaa ystävää, johon et ole ollut yhteydessä vuosiin – ja samana päivänä hän ottaa sinuun yllättäen yhteyttä.
Tapahtumat voivat olla sattumaa, mutta ne tuntuvat merkityksellisiltä ja “liian osuvilta” ollakseen pelkkää sattumaa.
Jungin ajatus
Jungin mukaan synkronisiteetti on:
Akausaalinen (ei perustu syy–seuraussuhteeseen)
Merkityksellinen kokijalle
Yhteydessä ihmisen sisäiseen psyykkiseen tilaan
Hän liitti synkronisiteetin käsitteeseen kollektiivinen alitajunta, jonka mukaan ihmiset jakavat yhteisiä arkkityyppejä ja symboleja.
Tieteellinen näkökulma
Nykypsykologiassa ilmiötä selitetään usein:
Sattumalla ja todennäköisyyslaskennalla
Ihmismielen taipumuksella nähdä kaavoja (pattern recognition)
Valikoivalla huomiolla ja muistilla
Toisin sanoen: aivot etsivät merkityksiä – joskus myös siellä, missä niitä ei objektiivisesti ole."
Tätä olen pohtinut, mutta en sitä osaa selittää millään, miten jotkut tilanteet ovat liian merkityksellisiä ollakseen vain kuvitelmaa.
Kommentit
Lähetä kommentti