Nyt toipuminen on helppoa

Toipuminen on nykyään varsin ihanaa. Ei tarvitse muuta tehdä kuin nukkua päikkäreitä, maata painopeiton alla ja kuunnella musiikkia ja käydä sisäpihalla kävelemässä ja istuskelemassa auringossa. Ei enää vaativaa aivotyöskentelyä, stressiä, kiirettä, ja niin edelleen. Toipuminen on nyt varsin helppoa.

Olen alkanut heräämään aamusta kuuden maissa, nukkumaan menen heti iltapalan jälkeen ja olen nyt myös saanut nukuttua syvempää unta kuin vuosiin, enkä myöskään ole rättiväsynyt aamusta. Suhteellisen virkeä, jopa, vaikkei vielä virkistynyt.

Ahdistuskohtauksia ei ole juurikaan ollut ja jos on, kykenen ymmärtämään, että en ole telepaattinen niin että kaikkia ahdistaisi jos minua itseäni ahdistaa. On helpompaa olla ahdistunut ja hyväksyn sen olotilan.

Koen nyt suurta kiitollisuutta. En löydä sille edelleenkään sanoja, kuinka kiitollinen ja helpottunut olen, että raskain taakka alkaa olla takana päin. Suorastaan synnyn uudestaan, ei likaisena, vaan kirkkaana ja puhdistuneena kaikesta pahasta.

Oivalsin että tämä elämä on suuri leikkikenttä missä olemme vain lapsia ja saamme toteuttaa itseämme vapaasti. Ei ole sääntöjä. Tavallaan. Tietysti ihan kaikkea emme voi tehdä, mutta tiedätte kyllä mitä tarkoitan. Lain ja moraalin ynnä muun rajoissa voimme toteuttaa itseämme aivan vapaasti täällä isolla leikkikentällä. Pohdin sitä aikanaan että on surullista kun aikuiset eivät "voi" leikkiä kuten lapset. Että osaisipa sitä leikkiä mutta se tuntuu hivenen kömpelöltä. Sitten oivalsin muuta. Ei tarvitse Barbeja ja nukkeja ja leluautoja leikkiäkseen aikuisena kun saavuttaa sen mielentilan että elämä on vain leikkiä ja voi tehdä kivoja ja mukavia asioita.

Kun olen puhunut valaistumisesta, en tiedä, onko sellaista ja tulenko sen saavuttamaan, mutta joka tapauksessa ymmärrän hiljalleen paremmin ja paremmin henkisiä opettajia ja heidän sanomaansa.

Tunnen nyt vapautta. Ei ole sääntöjä. Ei "pidä" ja "joudu". "Saa". Olen vapaa, olen vapaa! Huusin lapsena kun kesäloma tuli. Tällä hetkellä olen kuin lomalla. Lomalla, jolla saan purkaa turvallisesti kaiken sen pahan mitä koin.