Häkkieläin

Sydän riekaleina ulvoen kuutamoon

Rakkauslaulu sai kyyneliin

Kun ulvon rakkauslaulua avaruuteen

Missä tähdet pysyvät vaiti

Ja kuu on kolkko ja kylmä

Se ei lämmitä

Itken taas kun jäin tähän yksin ja hylättynä

Tähän ansaan vangituksi

Kuin häkkieläin

Paitsi että olen huoneessani

Ja se ei ole turvallinen

Ehkä pitäisi muuttaa häkkiin jonka saa sisältä lukkoon? 

Sitten saisin olla vaan

Sirpaleeni leviävät lattialle

Kyyneleet heijastuvat niistä sateenkaaren väreissä

Muuten pelkkää mustaa

Häiriintynyt haju on kaunis

Siitä tiedän, olen pilalla

Yössä on jotain sanoinkuvaamattoman kaunista

Vaikka sen lika tarttuu minuun

Eikä ikinä lähde pois

(Kuva kuvahaulla.)