Pohdin vaihteeksi seksuaalitraumoja

Tämä teksti saattaa olla triggeröivä ja pohdin sitäkin että onko tämä postaus liikaa julkaistavaksi. Olen alkanut olemaan hyvin varovainen mitä julkaisen traumoistani ettei se ole asiatonta tai muuten liikaa. Itselleni se ei ole. Olen niin tottunut käsittelemään tätä kaikkea. Mutta kaikki eivät ole ja koska puhun näinkin tabu aiheista niin sitä täytyy varoa mitä kirjoittaa ja miten tekstinsä muotoilee että ei mene liian pitkälle.

Minulla on enkeli- ja demonipuoli. Päivisin pitää olla enkeli ja öisin saa olla demoni. Rakastan demoniosaani, rakastan sitä. Rakastan olla ilkikurinen. Demoniosa nauttii täysin rinnoin kaikesta mitä öisin tehdään ja välillä tunnen sen kunnes taas enkeli tulee pintaan ja tuntee surua kaikesta siitä. Ne osat ovat vastakkain, molemmat minussa edelleen.

Mutta kuten totesin jo joskus aiemmin, minussa on erilaisia osia joista koko persoonani on rakentunut, joten minun tulee kohdata nekin persoonat jotka ovat häiriintyneitä ja seksuaalisia. Ne elävät minussa.

Otan tämän nyt mustalla huumorilla. Koin fantasian käytännössä. Lol. Jotkut haaveilevat insestistä mutta eivät toteuta näitä fantasioita oikeasti ja sitten ikävä kyllä on ihmisiä jotka päätyvät toteuttamaan fantasiansa. Ei koskaan pitäisi. Vaikka ajattelen nyt sen huolettomasti sillä tavoin että koinpahan seksikkään fantasian - jonka tosin unohdin täysin koska se on myös traumaattista - niin en todellakaan sano että kenenkään pitäisi mennä niin pitkälle. Mielestäni pelkästään sukulaisistaan fantasiointi on häiriintynyttä ja sairasta.

Insesti on pirun seksikästä. Näin kokee demonipuoleni. En enää edes selittele, käytä sanaa "asetelma" (kuvailin niitä kiihottavina asetelmina mutta että ne ovat väärin koska kyse on sukulaisista), ei. Totean sen mitä todellisuus joitain vuosia sitten oli, monia vuosia sitten. Insesti oli silloin kiihottavaa.

Olisin kauhuissani jos nyt minut raiskattaisiin taikka hyväksikäyttöä tapahtuisi ja hyvin traumaattinen. Pelkään todella että perheeni jotenkin tunkeutuisi asunnolleni ja se sama traumaattinen kokemus toistuisi. Aloin lopulta voida pahoin hyväksikäyttöjen yhteydessä ja oksennella. Vieressäni taisi olla astia johon saatoin oksentaa jotta en oksentele lattioille.

Välillä päähän jysähtää kauhu kaikesta kokemastani. Sitä se enimmäkseen on - järkyttävää sietokyvyn ylittävää pahoinvointia ja sairautta. Silloin kun ymmärrän mitä kaikkea on tapahtunut, on se hyvin musertavaa, ja totean, että olen todella, todella rikki insestistä.

Kuulokkeet olivat nappiostos. Hyvin käytännöllinen ostos. Terapeuttinen. Rentouduin ja rauhoituin, ensimmäistä kertaa ties kuinka pitkään aikaan, kun laitoin kuulokkeet korville, hyvää musiikkia soimaan ja menin sänkyyn pitkälleni. Aika pian sen jälkeen aloin hiljalleen kohdata sitä osaa itsessäni jota olen eniten vältellyt - demoniosaani. Aloin ajatella, hitto vie, insesti on seksikästä. Ei mitään selittelyjä, puhtaasti seksikästä. Tämä on yksi osistani joka edelleen elää minussa, joten... Se tulee kohdata jos haluan muistaa kaiken, sen kaiken, mikä kuitenkin pohjimmiltaan on niin traumaattista että se on unohtunut ja syvällä alitajunnassani.

Olen tehnyt nyt monia käytännöllisiä ostoksia joista on paljon hyötyä ja apua toipumisprosessini kannalta. Päiväkirja, kuulokkeet, pieni musta nahkainen laukku puhelimelle jotta voin sitä aina kantaa mukana. Olen opetellut olemaan käytännöllisempi. 

Pystyin kohtaamaan sen että hyväksikäyttö oli nautinnollista. Oli. Nykyään vastaava kokemus olisi puhtaasti vastenmielinen kuten jo mainitsinkin.

Minulla on erilaisia tunne-osia myös enkeli- ja demoniosan lisäksi, jotka suhtautuvat insestiin eri tavoin. Yksi on aggressiivinen, ei pelkää eikä nauti vaan on puhtaasti vihainen. Sitten on pelokas osa - vahvasti läsnä nykyään ja pitkän aikaa jo ollut - joka on suunniltaan kauhusta ja jähmettynyt paikoilleen. En tiedä lieneekö niin että on myös romanttinen osa, joka on rakastunut perheenjäseniin. Tunnistan pelokkaan ja vihaisen, toistaiseksi.

Häiritsee itseäni hivenen, vaikka näistä lävistyksistä toisaalta pidänkin, se että ovatko ne kenties liian alhaalla kuitenkin. Mutta täytyy vain tottua näihin, ei oikein ole muita vaihtoehtoja. Mitä sinä pidät näistä ja ovatko oikealla kohtaa mielestäsi? Tältä näyttää taas tänään suihkun jälkeen. Näkyy paremmin jo lopputulos kun veri on peseytynyt pois!