Me kaksi

Sinä hymyilit minulle
Ja minä niin rakastin tuota hymyä
Se tarkoitti, "pian saat"
Vastasin hymyyn ilkikurisesti
Työnsin sinut rinnasta seinää vasten
Nyt olet minun
Lipaisin huuliani ja kikatin
Suukotin sinua ja tunsin ihosi hohkaavan lämpimänä ihoani vasten
Me ei saataisi, mutta... Väliäkö sillä
Kuiskutin korvaasi
Kerroin kaiken mitä haluan tehdä kanssasi
Sinä nielaisit kuuluvasti ja punehduit
Ei mietitä tätä jälkeenpäin, on aikansa katua

(Kuva tekoälyllä.) 

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. Se on vaan hyvä asia jos tämä koetaan iljettävänä. Mä nyt vaan joudun käsitellä näitä ja tykkään pukea runon muotoon (ja julkaisin tämän vain koska en tässä postauksessa missään maininnut että keistä kahdesta on kyse).

      Poista
  2. Olen ikäni seurannut insestistä kärsineiden tarinoita itsekin siitä kärsineenä, ja ei kyllä yksikään sitä oikeasti kokenut kirjoittele tälläsiä. On monta syytä miksi kokemuksiasi on vaikea uskoa, mutta se että fetisoit näin, on suurin syy. Uskon että sinulle se on "todellisuutta" mielessäsi, mutta kyse melko varmasti harhaisuudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on yksi tavoistani vain kertoa mitä tapahtui. Tiedän että se kuulostaa siltä että teen siitä fetissiä, ei ole tarkoitus vaikka siltähän tämä kuulostaa. Mun tapa käsitellä on tällainen että teen kokemuksesta jotenkin taidetta.

      Poista
  3. Joo nää oudot fetissijutut on suuri syy siihen miksi en usko juttujasi..

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit