Arvoisat nettikirjoittelijat

Miksi ihmisillä on himo tarkoituksella väärinymmärtää ja päteä argumenteillaan lytäten (kun toinen osapuoli ei osaa puolustautuakaan) ja vielä kivenkovaan väittää olevansa oikeassa vaikka ei kohteensa elämästä ja henkilöstä juurikaan muuta tiedä kuin kirjoittelut netissä? Kuinka inhottava ihminen ottaa mielenterveyspotilaan maalitaulukseen ja lyttää tätä vain jotta saisi itselleen hyvän mielen? Melkeinpä sama asia kuin kiusata lasta tai jotakuta jolla on jokin synnynnäinen vamma. Ei ketään syövän takia kiusata niin miksi sitten psyykepotilaista vitsaillaan miten hulluja he ovat ja heitä kiusataan ja aiheutetaan pahimmillaan se että menevät vielä huonompaan kuntoon tai se että he tekevät itselleen jotakin. Todella ilkeää eikä reilua ollenkaan. Varmaan olette nyt kovin ylpeitä itsestänne.

Se minkälaista somekeskustelu nykyään on, on aivan naurettavaa. Pienestäkin asian väärin muotoilusta syntyy hirveä sota. Ihmiset löytävät vaikka mitä syitä mollata muita. Facebook-ryhmien säännöissä sanotaan että kiusaaminen on ryhmän sääntöjen vastaista ja silti siellä ihmisiä kiusataan eikä ylläpito puutu. Jos jotakuta kiusataan, hänet pikemminkin erotetaan ryhmästä kuin ne kiusaajat. Viidakon lait toteutuvat.

Tuskastuttavaa kun joutuu olla varpaillaan ja tarkkaan miettiä kaikkea mitä sanoo ettei joku pahoita mieltään, löydä syytä riitaan tai tarkoituksella ymmärrä väärin.

Olette ehkä fiksuja mutta olettekohan kovin kypsiä, te nettikiusaajat? Onko se kypsää levittää huonoa mieltä, vain jotta voi voittaa jonkin keskustelun? Onko kypsää kiusata sellaista jolla jo muutenkin on vaikeaa, ja tasan tarkkaan kyllä on sen verran fiksu että tajuaa että tuo henkilö kärsii, siltikin nousee tätä vastaan ja löytää hulluudesta syyn alkaa kiusaamaan? Joku voi oikeasti mennä huonoon kuntoon kun tuollaisia ihmisiä on kommentoimassa. Voisin kärjistää näin että olisitteko valmiita tekemään uhrillenne hirttosilmukan ja kehottaisitte passiivisaggressiiviseen sävyyn hirttäytymään?

Onko teillä niin huono itseluottamus että ette saa tyydytystä muusta kuin lapsellisesta kirjoittelusta ja oikeassa olemisen ilosta vaikka se tarkoittaisi muiden lyttäämistä ja kiusaamista?

Tunnen älykkäitä ihmisiä mutta he ovat juuri tällaisia. Haastavat riitaa, eivät myönnä virheitään, pyrkivät voittamaan keskustelun ja niin edelleen. Seurustelin tällaisen kanssa. Mielestäni tuo on turhaa riidan haastamista. Ja mikä siinä on niin vaikeata keskustella sovittelevasti? Ehkäpä siinä menettää uskottavuutensa. Mutta on se silti aika lapsellista ettei osaa sovitella riitoja ja liian kypsymätön siihen ettei myönnä omia virheitään. Pikkulapsi ei vielä osaa tätä. Nähtävästi eivät kaikki aikuisetkaan.