Miksi äiti on pimeää

Äiti, miksi teet tätä? Etkö ymmärrä, olen lapsesi? Mitä tuo puhe on, niin viekoittelevaa, hän kehrää, kissaa leikkii, pieni tyttö avuton ja hauras, ei tiedä mitä rakkaus on, ei tunne kuin lemmen niin väärän, ja paiskattu yksin yöhön hänet on, jätetty sinne yksin kiljumaan, pimeään... Äiti, mitä teet, etkö rakasta? Kuolen koska et rakasta minua, ainokaista tytärtäsi. Yö on liian pimeä, niin synkkä, ja siellä minä yksin huudan, vailla vastausta, kuin ei muuta maailmaa olisikaan ja yö olisi ikuinen... Niin minä hiljalleen vaivun epätoivoon surulliseen, ei ilon pilkahdusta missään, ei lämpöä, ei hoivaa... Ainoastaan tuo hymy hirviön huulilla ja... Pimeys. 

Pieni runonpätkä miltä varhaislapsuus mahdollisesti on tuntunut.