Auttamistyö ja kirjaideoita
Lähdin tänään taas pitkälle kävelylenkille luontopolulle. Siinä tuli vastaan kadulla joku juopuneen oloinen henkilö. Pysähdyin ja kysyin voinko jotenkin auttaa. Viittilöi minua lähtemään pois. Ajattelin sitten että lähden, ehkä hän pärjää. Tein saman lenkin uudestaan myöhemmin ja kyseinen henkilö oli edelleen samassa paikassa ja kaksi tyyppiä pysähtyneet henkilön viereen. Kysäisin heiltä ovatko tuttuja vai muuten vain siinä ja kuulemma olivat pysähtyneet auttamaan muuten eivätkä tuttuja. Sanoin heille että kävelin tästä aiemmin jo ohi ja näin saman henkilön siinä mutta ei halunnut apua ja he vastasivat että pakottivat hänet siihen autettavaksi. Kiitin heitä ja kävelin ohitse. Mietin siinä kävellessäni miten seuraavalla kerralla itse toimin vastaavassa tilanteessa. Että pysähdyn vaikka väkisin auttamaan.
Pohdin kävellessä että tiedän oman roolini täällä. Tahdon auttaa eri tavoin. Jäin miettimään taas sitä yhtä tyttöä jonka kerran näin ravintolassa. Hän oli mieshenkilön seurassa ja siinä ihan yleisessä tilassa lähenteli tätä tyttöä. En uskaltanut mennä väliin ja puuttua. Ihan heidän vieressä istui henkilö joka ei ollut tietääkseen koko tilanteesta. En enää tarkasti muista mitä tämä mies teki mutta jotakin selvästi lähenteleviä eleitä. En osannut kuin surullisesti katsoa heihin päin toivoen että tyttö huomaa sen että edes joku kiinnittää huomiota. Se taisi olla huono idea mutta silti parempi kuin vain sivuuttaa koko tilanne ja antaa sen tapahtua. Tyttö kiemurteli paikallaan häpeissään kun kävelin heidän ohitseen ja lähdin ja katsoin heihin viimeisen kerran. Kirosin itseäni ja käytöstäni silloin ja kiroan sitä edelleen vaikka tästä on useampi vuosi.
Sen kannustamana aloin pohdiskella ideaa tietokirjasta joka käsittelee lapsuudessa ja nuoruudessa tapahtuvaa hyväksikäyttöä. Voisin haastatella eri alan asiantuntijoita ja uhreja. Voisin kertoa mitä tarkalleen tehdä puuttuakseen tällaiseen tai jos itse on lapsi tai nuori, kertoa, miten hakea apua itselleen. Vaikka tietysti lapsi tai nuori tuskin osaa tai voi hakea kirjastosta sellaista kirjallisuutta mutta jollain tapaa tai johonkin kirjoittaa selkeät ohjeet siitä miten hakea apua itselleen ja myös saada apua. Olen lukenut tarinoita siitä että joku on lapsena tai nuorena soittanut auttaviin puhelimiin mutta tilanteeseen ei olla puututtu mitenkään. En ymmärrä tätä.
Pohdin myös toisenlaista kirjaa aikuisille selviytyjille jotka ovat kokeneet väkivaltaa mahdollisesti myös aikuisiällä esimerkiksi parisuhteessa tai joilla insesti on jatkunut niinkin pitkään ja tahtoo siitä eroon, ei ehkä ole onnistunut katkaisemaan sitä edelleenkään aikuisiällä tai joutuu jopa "pakotetuksi" edelleen kuin pieni lapsi tai nuori. Varmasti niitäkin ihmisiä on.
Törmäsin rapussa sitten samaiseen henkilöön joka tuli aiemmin vastaan kadulla. Tarjosin hänelle jämät tupakasta ja jututin hetken aikaa, kuulemma oli tarve puhua jonkun kanssa. Hän kertoi työskentelevänsä kehitysvammaisten parissa. Aloin pohtia tätä asiaa myös. Olen tainnut kirjoittaa että minua kiinnostaisi olla tekemisissä ja tutustua kehitysvammaisiin. Pohdin että ottaisivatkohan vapaaehtoistyöläisiä sinne. Se voisi olla kiva tapa olla tekemisissä muiden kanssa, toteuttaa auttamista ja saada jonkinmoista työkokemusta. Ja kaiketi edelleen voin siinä tapauksessa olla eläkkeellä jos en saa mitään palkkaa. Ajattelin ottaa selvää näistä.


Kommentit
Lähetä kommentti