Mikset auta

Heräsin tänään kello neljältä aamulla ja siitä asti valvonut ja katsellut telkkaria. Aamukahvitkin keitin. 

Ihanaa olla yksin kotona omassa rauhassa. Hämyisä valaistus ja öinen maisema tuntuvat kodikkaalta. Tämä on todella rentouttavaa. 

Olen täysin turvassa, kukaan ei tarkkaile, ja minulla on yksityisyyttä. 

Tuli herättelevä video vastaan TikTokissa. Ukrainalaisen naisen aamu- ja iltarutiinit. Taustalla kuuluu pommituksen ääniä. Kommenteissa luki "I'm Russian and I'm sorry". Siviilit välittävät toisistaan. Ei kukaan halua sotaa. Silti maailma sotii. 

Kauheaa minkälaisia eläimiä me ihmiset olemme toisiamme kohtaan. Emme piittaa mistään muusta kuin itsestämme. Entä sitten kun kaikki se tuleekin omalle kohdalle? 

Eläimet joiden ainoa tarkoitus on päätyä meidän lautaselle ja jotka ovat surkeissa tiloissa tai turkistarhatut eläimet pienissä häkeissä ilman mitään virikkeitä. Eikä kukaan jaksa välittää. 

Tämä sävelmä ja nämä omat lyriikat siihen:

Mun täytyy uskaltaa

Tää taistelu voittaa

Tai muuten koko maa kääntyy tuhoon

Ilmasto saastuu, jäätikkö sulaa, mikset auta? 

Narkkarit kuolee yliannostukseen, mikset auta? 

Lapset näkee nälkää ja me soditaan, se niin väärin on

Uskovaiset rukoilee kirkossa, mikään ei auta, Jumala hylännyt on