Itsevarmuuteni on kasvussa

Innostuin käyttämään tällaisia vaatteita. En osaa valita. Joten käytän erilaisia vaatteita eri päivinä, mitä milloinkin haluaa. Joskus goottia, joskus söpöä, joskus värikästä, joskus mekkoja, ja niin edelleen. 

Totesin että en näytä liian teiniltä tällaisissa vaatteissa. Tavallaan ihan kiva näyttää nuorelta. Välillä vaan mietin, miten voin käyttää tiettyjä vaatteita (joita teinit käyttää) jotka on kivoja näyttämättä jotenkin lapselliselta. Ehkä se ei haittaa kun tällainen tyyli näyttää pukevan minua. 

Alan hiljalleen saada itsevarmuutta. En osaa sanoa onko minulla aina ollut huono itseluottamus. Olen kyllä surrut ulkonäköasioita paljon. Myönnettäköön että sen kautta olen alkanut kokemaan oloni itsevarmemmaksi kun näen itseni nykyään fyysisesti paremmassa valossa. Haluaisin ajatella ettei fyysisellä puolella ole mitään väliä. Ikävä kyllä itselleni sillä on. Tämä olisi henkisen kasvun paikka. Niin pinnallinen en ole että jos joku ihminen miellyttää henkisesti, ei silloin fyysisellä juuri ole väliä, paitsi jos se ei miellytä yhtään. 

On ihan outoa ajatella, minäkö kaunis? Minähän olen se outo ja ruma tyttö. Miten minä voisin olla kaunis? Nyt tuntuu todella ihanalta. Koen kehoni sisältä päin. Se tuntuu ihanalta. Se myös heti näyttää ihanalta kun tuntuu ihanalta.