Askeleet eheyteen

Kävin keskustelua siitä mitä tapahtuu kun hienoinen edistyminen päättyy ja taas sukelletaan syvälle tuskaan.

Väliaikaisesti niin voikin käydä mutta kokemusta on että jossain vaiheessa tuska voi todella lievittää. Nyt on minulla takana kuusitoista vuotta työtä ja vasta nyt helpottaa niin että voi "ihan hyvin".

Puhun aina "ensimmäisestä rohkeasta askeleesta" eli päätös eheytyä tästä tai tästä asiasta, päätös eheytyä, ja se on aika helppoa. Itse työ ei ole helppoa. Päätös sen sijaan on. Ja siitä kaikki alkaa.

Koen myös että mieli tietää kuinka eheytyä. Pitää vain seurata johdatusta, sitä, mitä alitajunta pintaan tuo, sanoittaa se, tuoda se tietoisuuteen.

Sitä voi kysyä itseltään, mikä juuri nyt vie minua eteenpäin? Mikä on seuraava askel eheyteen? Itse kirjoitan nämä aina ylös, siirrän asian hetkeksi sivuun ja keskityn muuhun, varmistan asian ylös kirjoittamalla että alitajunta on ottanut ajatuksen vastaan ja sen jälkeen, kun ajatus on muhinut päässä, pohdiskelen sitä tietoisesti (ja kirjoitan ajatukseni ylös).